Muistoissamme Raila ‘Roni’ Halmetoja

Raila Halmetoja, photo from Jani Holland's home archive

Muistoissamme Raila ‘Roni’ Halmetoja

Maailman musiikin keskuksen pitkäaikainen hallituksen jäsen, vuosikymmenien ajan projekteissa ja yhteistyöhankkeissa kanssamme toiminut työtoveri ja ystävä, toimittaja, tuottaja ja romaniasiain aktivisti Raila Halmetoja menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 3.1.2021.

Raila Halmetoja syntyi 19.7.1950 Utsjoella ja asui lapsuutensa ja nuoruusvuotensa Haapajärvellä. Hänen äitinsä oli Aino Halmetoja ja isänsä Valtti Grönfors, laajasti tunnettu ja arvostettu romani, joka sittemmin asui Iisalmessa ja Ruotsissa. Helsinkiin Raila Halmetoja muutti 17-vuotiaana haettuaan lastenhoitajan paikkaa, jonka näki Tiedonantaja-lehdessä olleessa ilmoituksessa. Muutamaa vuotta myöhemmin hän toimi mainosalalla Ruutimainoksessa ja matkailualalla Ystävyysmatkoissa. Jo näiden vuosien ajan hän teki mm. varhaisaamun ohjelmia Yleisradiossa, jossa varsinainen ura vakiintui myöhemmin.

Raila Halmetoja tuli Suomen kansalle tutuksi tummana ja rauhallisena radioäänenä. Hän teki pitkän päivätyön Yleisradiossa; Radio Suomen musiikkitoimituksessa, populaarimusiikin toimituksessa sekä Yle Radio 1:ssä. Vuosien ajan kuulimme mm. hänen artistihaastattelujaan, henkilökuviaan Valoa ikkunassa -ohjelmassa sekä suoria lähetyksiä Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilta. Hän teki ohjelmia Kansanmusiikin iltaan sekä Romano mirits -ajankohtaisohjelmaan. Vuosien ajan hän myös toimitti ohjelmaa ‘Ziriklori – romanimusiikin helmiä meiltä ja muualta’ ja kuului Euroopan yleisradioliitto EBU:n radiotoimittajien jyryyn, joka arvioi maailmanmusiikin alan uusia levytyksiä World Music Charts Europe -listalla.

Radiotyön ohella Raila Halmetoja oli aktiivinen monella taholla. Porvoon kansainvälisen Mustalaismusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana hän toimi 2001-2005. Luottamustoimia Maailman musiikin keskuksen hallitusjäsenyyden lisäksi hänellä oli mm. Nevo Roma -yhdistyksessä, Romanitaiteen keskuksessa sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus KEK:issä. Romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) jäsen hän oli vuosina 1978-1982. Neuvottelukunta myönsi Raila Halmetojalle Paarkiba-tunnnustuksen vuonna 2010 hänen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään romaniväestöä koskevan tiedonvälityksen edistämiseksi sekä romanikulttuurin esille tuomiseksi. Paarkiba on romanikieltä ja tarkoittaa kiitos.

Raila Halmetojan tavaramerkki oli aina mukana kulkeva nauhuri. Hän tallensi vuosikymmenten saatossa sekä radio-ohjelmia varten että puhtaasta kiinnostuksesta romanikulttuuria kohtaan merkittävät määrät Suomen romanien historiaa muistitietona, tarinoina ja lauluina. Hänen kotiarkistonsa oli laaja sisältäen mm. musiikkiäänitteitä ja kirjallisuutta, äänityksiä ja muita tallenteita sekä muistiinpanoja liittyen niin radio-ohjelmien tekoon kuin muihin tuotantoihin. Arkisto on nykyisin osa Maailman musiikin keskuksen kirjastoa, jossa se kantaa kokoelmana hänen nimeään. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran romaniaineistojen kokoelmien kartuttamisessa Halmetojalla oli tärkeä rooli, kuten myös dosentti Panu Pulman johdolla toteutetussa Suomen romanien historia -hankkeessa. Halmetoja kirjoitti Pulman kanssa tutkimushankkeen tuloksena julkaistuun samannimiseen laajaan tietokirjaan luvun Suomen Mustalaisyhdistyksen synnystä (per. 1967). 60- ja 70-lukujen romanioikeusliike oli hänelle luontainen ympäristö, koska solidaarisuus ja toisen huomioon ottaminen tuntuivat olevan hänelle myötäsyntyisiä ominaisuuksia joka tapauksessa. Halmetojan vaikutus myös tulevaisuudessa tehtävään romanitutkimukseen on tallennus- ja julkaisutyön vuoksi pysyvä.

Äänitteiden tuotannon osalla Raila Halmetojan aloitteellisuudella syntyi useita hienoja teoksia, kuten Olarin Musiikin 1996 julkaisema Luludžako drom – Finitiko romanengo džambibi kalikos ta aka diives - Suomen romanien lauluja eilen ja tänään. Helsingin Kulttuuripääkaupunkivuonna 2000 Maailman musiikin keskus tuotti Indiako Drom – Intian tie -nimisen konserttisarjan, joka esitteli Suomen romanien musiikkia mahdollisimman laajasti. Konsertit tallennettiin ja perinnemusiikin osuudesta julkaistiin Kansanmusiikki-instituutin julkaisusarjaan hankkeen nimeä kantava äänite. Myös tässä projektissa Raila Halmetoja oli taiteellinen johtaja.

Indiako Drom -projektista sai alkunsa myös mestarikansanlaulaja Hilja Grönforsin tie laajaan tunnettuuteen. Hilja Grönforsin omin sanoin: ‘Ellei Raila Halmetoja olisi taivutellut minut mukaan, olisin tuossa vaiheessa jo jättänyt laulut laulamatta ja kaikki mitä sen jälkeen on tapahtunut, olisi jäänyt tapahtumatta. Olen Railalle paljosta velkaa.’ Maailman musiikin keskus yhdessä Raila Halmetojan kanssa tuotti Maailman musiikin julkaisusarjaan Hilja Grönforsin ensimmäisen albumin Phurane Mirits – Vanhat helmet (julkaisuvuosi 2008) ja hän ehti ennen sairautensa aggressiivista etenemistä olla mukana myös seuraavan levyn Kai tu džaha? - Minne kuljet? äänityksissä. Levy julkaistiin 2011.

Niin sukulaisten, yleisradiolaisten kollegojen, yhdistysaktivistien, tuttavien ja yhteistyökumppaneiden kuin vaikkapa Kaustisen kesässä kansanmusiikista nauttineiden ystävien kuvauksissa toistuvat määritelmät; auttavainen ja avarasydäminen sillanrakentaja, pidetty työtoveri. Railan läsnäollessa vallinnutta hyväntuulisuuden ilmapiiriä me jäämme kaipaamaan.

Jaana-Maria Jukkara, toiminnanjohtaja

Risto Blomster, hallituksen puheenjohtaja

Maailman musiikin keskus