Julkaisut ovat tärkeä osa-alue Maailman musiikin keskuksen toimintaa. Instituutin alkuvaiheissa julkaisutoiminta liittyi työväenmusiikin tutkimukseen. Julkaisut olivat enimmäkseen kirjoja sekä nuottijulkaisuja. 1990-luvulta lähtien julkaisutoiminnan painopiste on siirtynyt äänitteisiin. Äänitteitä on tuotettu niin Maailman musiikin keskuksen tekemistä kenttä-äänityksistä kuin instituutin omassa studiossa tehdyistä äänityksistä.
Maailman musiikin keskuksen äänitejulkaisuihin sisältyy ainutlaatuinen kokoelma suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen musiikkia. Näiden perinteiden tallennus ja tutkimus on Maailman musiikin keskuksen jatkuvaa toimintaa.
Uusimpia julkaisuja
Nathan Riki Thomson - Resonance II
Albumin lähtökohtana oli tutkia ulkoilmatilojen luonnollista resonanssia ja tapoja, joilla ne voivat vaikuttaa musiikillisiin lopputuloksiin. Äänitykset ovat jatkoa Thomsonin pitkäjänteiselle resonanssiteeman tutkimukselle sekä fyysisestä että metaforisesta näkökulmasta. Nauhoitukset tehtiin Helsingissä meren rannalla ja metsän suojassa olevassa kallioluolassa sekä Aotearoan / Uuden-Seelannin luonnonympäristössä.
Äänityspaikkojen resonanssi kietoutuu ympäristön ääniin, jotka kumpuavat luonnosta ja ihmisen valmistamista äänen lähteistä. Ne kaikki vaikuttavat lopulliseen musiikki- ja äänimaisemaan - mukaan lukien sarja sooloja preparoidulla kontrabassolla. Lisäksi resonanssinäkökohta tulee esiin kolmen kulttuurienvälisen duon kautta. Muusikot erilaisista kulttuuri- ja musiikkitaustoista tutkivat resonanssipisteitä välillään sekä heidän ja ympäröivän ympäristön välillä.
Karjalasta kolttien maille
Karjalasta kolttien maille on vuonna 2020 alkanut hanke, jossa tutkitaan kansanmusiikin ja kansanperinteen kautta karjalaisen ja kolttasaamelaisen kulttuurin yhteneväisyyksiä ja erityispiirteitä. Yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin pitkät kertovat laulut, itkuvirret, katrillin sekä erilaisten pari- ja piiritanssien tanssiminen, ortodoksinen usko sekä evakkotausta. Sekä koltansaamen että karjalan kieli on kärsinyt suomalaistamispolitiikan vuoksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä vähemmistökulttuureista ja tuottaa niistä lähtöisin olevaa uutta taidetta sekä synnyttää vuoropuhelua kolttien ja karjalaisten välillä.
Albumilla kuullaan yhteensä 17 kappaletta koltansaamen, karjalan ja suomen kielillä. Kappaleet sisältävät muun muassa leuʹddia, runolaulua, tuutulauluja, tanssi- ja leikkilauluja sekä itkuvirsiä. Osa kappaleista on vanhoja ja perinteisiä, osa uusia sävellyksiä.
Njuõʹttjääuʹr leeuʹd - Nuortijärven leuʹddit
Njuõʹttjääuʹr leeuʹd - Nuortijärven leuʹddit -teos esittelee vuonna 1993–1997 toteutetun The Kola Sámi Project -hankkeen aikana kerättyä Kuolan niemimaan kolttasaamelaista leuʹdd-perinnettä. Keskiössä on erityisesti muusikko ja musiikintutkija Ilpo Saastamoisen nuotintama ja analysoima musiikkimateriaali. Teos on jatkoa Maailman musiikin keskuksen aiemmalle Son vuäinn - äänite- ja tekstikokoelmalle, jonka materiaalia julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa laajana nuottikokoelmana. Teos sisältää kahden kolttasaamelaisen perinteentaitajan, Anfissa Gerassimovan ja Anastassia Gerassimovan esittämiä leuʹddeja. Tekstit ovat Satu Moshnikoffin ja Markus Juutisen litteroimia. Kuvituksen on tehnyt Erja Taskinen. Teoksen ovat toimittaneet Marko Jouste ja Markus Juutinen.